Kun Miia Anttila astui sisään kokkolalaisen perheyhtiön Ab Tallqvist Oy:n ovesta, takana oli jo monivaiheinen työura monilla eri aloilla. Nyt Miia toimii vastaavana työnjohtajana Kokkolan suurteollisuusalueen työmaalla. Miia kuuluu myös RALAn pilottihankkeeseen, joka etsii ratkaisuja ihmisten johtamisen osaamisen parantamiseksi rakennusalalla.
Miia Anttilan reitti infrarakentamisen pariin ei ole ollut suoraviivainen. Työuran alkuvuoden kuluivat Salossa autojen valaisimia valmistavassa tehtaassa, josta matka jatkui tietojenkäsittelyn tradenomiopintojen kautta hankintatehtäviin ja lopulta Raahen kultakaivokselle tiedonhallinnan pariin. Uran käännekohta tapahtui Pyhäjoen Hanhikivellä, jossa olivat käynnissä mittavat ydinvoimalatyömaa-alueen rakennustyöt.
”Päädyn hakemaan Hanhikivelle maanrakennus-assistentin paikkaa, johon myös pääsin. Ajauduin nopeasti työnjohtoon ja yhtäkkiä olin keskellä kansainvälistä työympäristöä. Hanhikivellä huomasin nauttivani siitä vilskeestä, kun kymmenet kuskit pyörivät työmaalla ja massansiirrot sekä louhinnat etenivät päivittäin.”, Miia muistelee.
Tradenomin tutkinnon rinnalle Miia aloitti rakennusinsinööriopinnot. Miiaa kiinnosti oman osaamisen jatkuva kehittäminen ja opintojen myötä moni konkretiassa tapahtuva asia sai teoriaa ympärille. Kun Hankikiven ydinvoimalatyömaa meni säppiin Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, Miia jatkoi työnjohtajan tehtäviä tuulivoimapuistoissa ja esimerkiksi Raahen uuden Prisman hankkeessa.
Jo aikoinaan Raahen kultakaivoksella sekä myöhemmin Hanhikivellä Ab Tallqvist Oy oli nimenä monesti tullut vastaan. Yritys ei kuitenkaan ollut sen enempää tuttu Miialle, kun hän päätti hakea avointa vastaavan työnjohtajan paikkaa. Eritoten yrityksen maine pitkäikäisenä ja hyvämaineisena perheyhtiönä houkutteli, kun Miia päätti etsiä uralleen jatkuvuutta ja ennustettavuutta.
”Kaipasin omaan työelämään toki uusia haasteita, mutta myös tiettyä tasaisuutta. Kun sain rakennusinsinöörin paperit, pystyin hakemaan myös virallisesti vastaavan työnjohtajan töitä. Ensimmäisenä urakkana Tallqvistilla minulla oli vesijohtourakka Kokkolan keskustassa.", Miia jatkaa.
Ennen Kokkolan tehdasympäristöön siirtymistä, Miia pääsi hoitamaan myös Toholammin paloaseman pohjatyöt. Nyt alkuvuodesta 2026 työnjohdon tehtävät ovat keskittyneet paikallisesti Kokkolaan. Käynnissä on intensiivinen reilun kolmen kuukauden projekti tehdasalueella. Tallqvistilla on työmaalla kymmenkunta konetta ja työntekijää, joten Miian päivittäinen työ on näiden kaikkien resurssien johtamista.
”Teen paljon dokumentointia ja vastaan työturvallisuudesta. Tehdasympäristössä nämä asiat korostuvat ja asioita hallitaan hyvin keskitetysti ja isolla intensiteetillä. Pystymme jakamaan toisen työnjohtajan kanssa tekemisiä ja olemme saaneet mielestäni yhteistyön toimimaan optimaalisesti. Hyödynnämme toistemme vahvuuksia ja osaamisalueita."
Rakennusalalla ja samoin infrarakentamisssa, tehtävä työ on pitkälti ennakkoon suunniteltujen asioiden toteuttamista. Alalla työskentelevät ihmiset ovat huippuja hallitsemaan aikatauluja ja prosesseja. Miia tunnistaa kuitenkin alan perinteisen kipupisteen eli ihmisten johtamisen. Sille ei näytä olevan minkäänlaista koulutusta.
”Esimerkiksi korkeakoulussa ei juuri opeteta ihmisten johtamista, vaan sinut heitetään usein suoraan työmaalle syvään päätyyn. Prosessit hallitaan, mutta ihmiset ovat se tärkein voimavara eikä niiden johtamiseen ole juurikaan koulutusta tarjolla.”, Miia taustoittaa.
Tämän vuoksi Miia tarttui heti tilaisuuteen, kun Tallqvistilla tarjoutui mahdollisuus hakea mukaan Rakentamisen Laatu RALA ry:n valtakunnalliseen johtamisosaamisen pilottihankkeeseen. RALAn pilottihankkeeseen hakemuksia tuli paljon, mutta lopulta kaikkien hakijoiden joukosta valittiin mukaan 18 henkilöä. Ryhmän osallistujat tulivat alan sisältä, mutta ympäri Suomen ja erilaisin osaamisaluein.
”Olen aina ollut innokas opiskelija ja siksi halusin tähänkin mukaan. Aina kun on ollut mahdollista kehittää itseä niin siihen on lähdetty. RALAn pilottihanke koostuu neljästä lähijaksosta, joista nyt yksi on ollut ja seuraava tulee keväällä. Ennen ja jälkeen lähipäivien on myös etänä tapaamiset."
Vaikka RALAn pilottihankkeen yhtenä tarkoituksena on myös löytää sopivia oppimisen muotoja ja sisältöjä tulevaisuuttakin ajatellen, Miia kokee saaneensa jo nyt konkreettisia vinkkejä ja työkaluja omaan arkeen ja johtamiseen. Oppia tulee myös siitä, että ryhmän osallistujat jakavat toisilleen käytännön kokemuksia ja tämän päälle vierailevat kouluttajat pitävät täsmäiskuja eri johtamisen aiheista.
Mikä parasta, Miian mukaan koulutuksessa oikein kehoitetaan hyödyntämään ja testaamaan koulutuksen anti heti käytännössä.
”Yksi konkreettinen oppi on ollut esimerkiksi yhden kouluttajan taktiikka, jossa puhuttiin pikkuvoitoista ja -tappioista. Silloin pienistäkin onnistumisista kerrotaan julkisesti, mutta kaikki pienet virheet käsitellään yksityisesti asianosasen kanssa. Kun näin toimitaan, tiimin sisällä myös aletaan huomioimaan erilailla toistenkin pienet onnistumiset."
Miia kuvailee itseään aktiiviseksi kehittäjäksi, ja suunnitelmissa siintää jo ylempi AMK-tutkinto. Tallqvistilla tällaiseen itsensä kehittämiseen kannustetaan ja Miia kokeekin löytäneensä psykologisesti turvallisen työympäristön. Normaalit työpäivät tehdasympäristössä tuntuvat mielekkäältä ja ihmisiin luotetaan. Jokainen saa tehdä omilla vahvuuksilla juuri sitä hommaa mihin työhön kenetkin on palkattu.
”Tallqvistilla tuki opiskeluun ja kehittymiseen on todellista. Se näkyy myös siinä, miten yritys panostaa vastuullisuuteen.”, Miia summaa.
Oppina jo tämänhetkisestä työelämästä Miia kokeekin saaneen sen, että kun pään pitää kylmänä ja uskaltaa pyytää apua silloin, kun omat rajat tulevat vastaan, selviää vaativimmistakin projekteista.
”Edelleen alleviivaan sitä, että ihmisten johtamisessa ei voi koskaan tulla valmiiksi. Tuntuu, että se vain korostuu, kun teknologia ja muu kehittyy. Kiitos Tallqvistille siitä, että pääsin mukaan tähän RALAn pilottihankkeeseen ja saan kehittyä paremmaksi ihmisjohtajaksi.", Miia Anttila lopettaa
Vahvuutemme
